Yksi tyypillisimmistä potilaista ihosairauksia hoitavan eläinlääkärin vastaanotolla on koira, joka kärsii yhdestä tai useammasta seuraavista ongelmista: hiiva- ja/tai bakteeritulehduksista, korvatulehduksista, tassutulehduksista, tassujen nuolemisesta, furunkuloosista, kutinasta, huulien ja silmien ympärysten iho-ongelmista tai ihon punoituksesta. Oireiden taustalla voi olla moni sairaus tai ongelma, mutta usein näin oireilevalla koiralla on jokin yliherkkyyssairaus. Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä nämä yliherkkyyssairaudet ovat ja miten edetään, kun halutaan selvittää, mikä yliherkkyyssairaus oireita aiheuttaa.
Atopia, ruoka-aineallergia vai molemmat?
Yllämainitun kaltaisia oireita aiheuttavat yliherkkyyssairaudet voidaan jakaa kolmeen eri sairauteen. Nämä ovat atooppinen dermatiitti, atopian kaltainen dermatiitti ja ruoka-aineallergia. Kun tässä artikkelissa puhutaan atopiasta, tarkoitetaan silloin atooppista dermatiittia ja atopian kaltaista dermatiittia kumpaakin. Koira saattaa sairastaa vain toista näistä sairauksista, eli joko atopiaa tai ruoka-aineallergiaa, tai koiralla voi olla myös molemmat sairaudet. Atopia ja ruoka-aineallergia voivat kumpikin aiheuttaa täysin samanlaiset oireet. Oireiden perusteella ei pystytä sanomaan, kumpi sairaus koiralla on.
Vaikka oireet voivat olla täysin identtiset, hoidetaan atopiaa ja ruoka-aineallergiaa eri tavalla. Kaiken avain onkin oikea diagnoosi. Jos oikeaa diagnoosia ei löydetä, voiko koira myöskään saada oikeanlaista hoitoa? On lukemattomia ja lukemattomia koiria, joiden omistajat vuodesta toiseen etsivät sitä oikeaa ruokaa, mutta mikään ei tunnu ratkaisevan ongelmaa. Todellisuudessa koiran oireet eivät ole mitenkään riippuvaisia ruoasta tai ruoka on vain osavaikuttajana. Tällöin iänikuinen tiukka dieetti tai lukemattomien eri ruokien kokeilu on turhaa. On olemassa myös koiria, jotka ovat jatkuvalla lääkityksellä, vaikka yksinään oikea ruoka olisi riittävä hoito.
Käytännössä kaikki tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kolmella eri koiralla saattaa olla täysin identtiset oireet, esimerkiksi korvaoireet ja tassujen nuoleminen. Ensimmäisellä koiralla oireiden syynä on ruoka-aineallergia, ja tällöin hoitona on oikea ruokavalio. Toisella oireiden syynä on atopia, ja tällöin hoitona on atopian ylläpitohoito/lääkitys. Kolmannella koiralla on oireiden taustalla ruoka-aineallergia ja atopia, jolloin hoitona on oikea ruokavalio sekä atopian ylläpitohoito/lääkitys. Kaikilla näillä kolmella koiralla on siis samat oireet, mutta oireiden taustalla on eri sairaudet. Jokaista tulee hoitaa eri tavalla, jotta lopputulos olisi hyvä.
Oikea diagnoosi onkin avain oikean hoidon löytämiseen. Tämä korostuu erityisesti niiden koirien kohdalla, joilla on sekä ruoka-aineallergia että atopia. Tällöin perinteinen atopian hoito ei tehoa toivotusti tai ollaan ihmeissään, kun selkeästi jollekin raaka-aineelle allerginen koira ei oikeasta ruokavaliosta huolimatta ole oireeton.
Allergiaselvitys
Oikeaan diagnoosiin on mahdollista päästä, kun tehdään järjestelmällisesti etenevä allergiaselvitys. Pääsääntöisesti selvitys etenee seuraavan kaavan mukaisesti:
1. Suljetaan pois muut mahdolliset vastaavia oireita aiheuttavat sairaudet.
2. Selvitetään, onko koiralla ruoka-aineallergia. Lue lisää ruoka-aineallergiasta artikkelista Onko koirallani ruoka-aineallergia? Oireet ja yleisemmät allergian aiheuttajat.
- Selvitys toteutetaan tekemällä eliminaatiodieetti, joka sisältää eliminaatio-ja altistusvaiheen. Lue lisää eliminaatiodieetin suorituksesta seuraavista artikkeleista:
3. Tulosten arviointi ja jatkosuunnitelma
- Koiralla on ruoka-aineallergia --> HOITO on oikea ruokavalio.
-
- Lue ohjeet sopivan ruokavalion löytymiseen artikkelista Eliminaatiodieetin jälkeen - ohjeet sopivan ruokavalion löytämiseen.
-
- Koiralla on ruoka-aineallergia ja atopia --> HOITO on oikea ruokavalio ja atopian ylläpitohoito/lääkitys
-
- Lue ohjeet sopivan ruokavalion löytymiseen artikkelista Eliminaatiodieetin jälkeen - ohjeet sopivan ruokavalion löytämiseen.
- Lue lisää atopiasta artikkelista Koiran atopia - lue tyypillisimmät oireet ja tee testi
-
- Koiralla ei ole ruoka-aineallergiaa --> koiralla on atopia --> HOITO atopian ylläpitohoito/lääkitys.
-
- Lue lisää atopiasta artikkelista Koiran atopia - lue tyypillisimmät oireet ja tee testi
-
Koiran allergiatestit
Usein kysytään, voiko selvitystyössä hieman oikaista tekemällä allergiatestejä. Vastaus on ei. Markkinoilla kyllä on useitakin testejä, jotka lupaavat selvittää, onko koira allerginen jollekin ruoalle tai ympäristön allergeenille. Näitä testejä ei kuitenkaan voida käyttää ruoka-aineallergian tai atopian diagnosoimiseen.
Ruoka-aineita testaavat testit ovat erityisen epäluotettavia. Tutkimuksissa on todettu, että terveet koirat voivat saada positiivisia tuloksia ja sairaat koirat voivat saada negatiivisia tuloksia. Eli koira, joka ei saa oireita kanasta, voi testien mukaan olla sille allerginen, ja taas koira, joka saa oireita kanasta, ei testin mukaan ole sille allerginen. Epäluotettavuudesta johtuen näitä testejä ei tule käyttää apuna, kun valitaan ruokia eliminaatiodieettiin.
Allergiatestejä ei tule käyttää myöskään atopian diagnosoimiseen. Tämä johtuu siitä, että atopiaa muistuttava dermatiitti (eli atopian toinen muoto) ei näy lainkaan allergiatesteissä. Ympäristöallergeeneja testaavissa testeissä on myös mahdollista tulla virhepositiivisia ja -negatiivisia tuloksia. Vaikka koira saisi positiivisen tuloksen, on kuitenkin vielä selvitettävä, onko koiralla atopian lisäksi myös ruoka-aineallergia.
Milloin sitten allergiatestejä tehdään?
Ympäristön allergeeneja testaavia allergiatestejä tehdään silloin, kun koiralla on ensin diagnosoitu allergiaselvityksen avulla atopia (atooppinen dermatiitti) ja koiraa halutaan hoitaa siedättämällä. Ruoka-aineallergiaa testaavia testejä pidän huijauksena, eikä niille ole oikeasti mitään järkevää käyttöä.
Lähteet:
Miller WH, Griffin CE, Campbell KL. Small Animal Dermatology. 7. p. Sauders Elsevier, Missouri 2013.
Noli C, Foster AP, Rosenkrantz W. Veterinary Allergy. 1. p. John Wiley & Sons, West Sussex 2014.
Tästä artikkelista löydät ohjeet, kuinka selvitetään, mille ruoalle koira on allerginen ja miten löydetään ruokavalio, jolla koira pysyy jatkossa oireettomana. Ennen tämän selvityksen aloitusta koiralle tulee olla tehtynä eliminaatiodieetti. Eliminaatiodieetin tarkoituksena on vastata kysymykseen, onko koiralla ruoka-aineallergia vai ei. Mikäli vastaus on kyllä, seuraava vaihe on selvittää, mitä koiralle jatkossa voidaan syöttää.
Mikäli et ole vielä tehnyt eliminaatiodieettiä, ohjeet suoritukseen löydät artikkelista Eliminaatiodieetti-ohjeet toteutukseen vaihe vaiheelta. Tutustu myös artikkeliin Miten valita oikea ruoka eliminaatiodieettiin -eri vaihtoehdot vertailussa. Jos vasta mietit, voisiko koirallasi olla ruoka-aineallergia, tutustu artikkeliin Onko koirallani ruoka-aineallergia? Oireet ja yleisemmät allergian aiheuttajat.
Lähtötilanne
Koiralle on tehty eliminaatiodieetti, joka on päättynyt altistusvaiheeseen. Ennen kuin voidaan aloittaa sopivien ja epäsopivien ruokien etsiminen, on koiran oltava oireeton. Altistusaika on ollut lyhyt, jolloin yleensä myös oireet helpottavat nopeammin. Vaikka koira olisi palannut oireettomaksi nopeastikin, niin aloitetaan uusien ruokien kokeilu aikaisintaan kahden viikon kuluttua siitä päivästä laskien, kun altistus on aloitettu. Tämä on vähimmäisaika, ja aina voi pelata varman päälle ja aloittaa esim. siinä vaiheessa, kun oireiden loppumisesta on kulunut kaksi viikkoa.
Käytännön toteutus
Perusperiaatteena on antaa koiralle yhtä raaka-ainetta/ruokaa kerrallaan ja katsoa, tuleeko oireita vai ei. Mikäli oireita ei tule, todetaan ruoka sopivaksi, ja mikäli oireita tulee, todetaan se epäsopivaksi.
Ensimmäisenä tulisi tehdä lista raaka-aineista ja ruoista, joita halutaan testata. Mieti, mitä haluat tulevaisuudessa koirallesi syöttää. Lähde tämän perusteella tekemään listaa ja mieti myös, missä järjestyksessä haluat testaukset tehdä. Listan sisältö riippuu paitsi siitä, mitä koiralle halutaan syöttää, mutta myös siitä, halutaanko tietää, mille koira on allerginen vai halutaanko vain löytää ruokavalio, jota pystytään vaivatta noudattamaan.
Jos tiedetään, mille koira on allerginen, ruokavalio on laajempi. Silloin tarvitsee keskittyä välttämään vain ruoka-aineallergiaa aiheuttavia ruokia. On kuitenkin täysin hyväksyttävää kokeilla vain ne ruoat, joita koiralle halutaan syöttää. Tavoitteena on hyvinvoiva ja oireeton koira, ja tämä tavoite täyttyy, vaikka ei tiedetäkään varmana mille kaikelle koira on allerginen. Mieltänsä voi muuttaa myös myöhemmin. Onkin yleistä, että jossain vaiheessa voidaan haluta joka tapauksessa tehdä muutoksia koiran ruokavalioon. Testauksia voidaan hyvin jatkaa siis pidemmänkin ajan kuluttua.
Listaa tehdessä tulee muistaa, että esim. kana ja riisi voivat sopia koiralle puhtaina raaka-aineina, mutta teollinen ruoka, joka sisältää kanaa ja riisiä pääraaka-aineina aiheuttaa puolestaan oireita. Tokikaan näin ei lähes aina ole, mutta tämä on mahdollista. Teollisesti valmistettu ruoka sisältää paljon muutakin kuin pääraaka-aineita. Tämän lisäksi teollisesti valmistetuista ruoista on löydetty myös sellaisiakin raaka-aineita, joita valmistusaineluettelossa ei ole mainittu (olen käsitellyt aihetta artikkelissa Miten valita oikea ruoka eliminaatiodieettiin -eri vaihtoehdot vertailussa).
Mikä tahansa onkaan lähestymistapa ja missä tahansa vaiheessa kokeilut tehdään, ovat testauksen perusperiaatteet aina samat.
Testauksen perusperiaatteet
- Koiran tulee olla oireeton ennen jokaista testausjaksoa.
- Jokainen raaka-aine/ruoka testataan yksitellen. Mikäli testataan useampaa samalla kertaa ja koira saa oireita, ei tiedetä, mistä oireet tulevat.
- Uutta ruokaa kokeillaan niin kauan, kun oireita tulee. Mikäli oireita ei ole tullut kahdessa viikossa, todetaan ruoka sopivaksi.
- Mikäli koiralle tulee oireita, kokeilu lopetetaan heti ja seuraavaa kokeilujaksoa ei voida aloittaa ennen kun koira on taas oireeton.
- Uusia ruokia kokeiltaessa on pidettävä aina vähintään kahden viikon tauko kokeilujen välillä. Jos jokin ruoka-aine on aiheuttanut oireita, voidaan pelata varman päälle ja aloittaa uusi jakso esim. siinä vaiheessa, kun oireiden loppumisesta on kulunut kaksi viikkoa.
Tarjolla on lukematon määrä erilaisia ruokia, joita markkinoidaan allergiaruokina, hypoallergisina ruokina tai eliminaatiodieettiin sopivina ruokina. Osa vannoo raakaruoan nimeen, osa taas kertoo pilkotun eli hydrolysoidun ruoan olevan ainoa oikea vaihtoehto. Tässä artikkelissa pohditaan tieteelliseen tutkimukseen perustuen eri ruokavaihtoehtojen ongelmia ja haasteita. Lopusta löydät vertailun eri vaihtoehdoista sekä käytännön toteutuksessa huomioitavat asiat kunkin vaihtoehdon kohdalla. Eliminaatiodieetti – ohjeet toteutukseen vaihe vaiheelta -artikkelista löydät, miten eliminaatiodieetti suoritetaan. Artikkelista Onko koirallani ruoka-aineallergia? Oireet ja yleisemmät allergian aiheuttajat löytyy lisätietoa ruoka-aineallergiasta.
Ruoan valinnan perusperiaate
Eliminaatiodieetin tarkoituksena on selvittää, onko koiralla ruoka-aineallergia. Testi koostuu kahdesta osasta: eliminaatio- ja altistusvaiheesta. Eliminaatiovaiheen tarkoituksena on nollata tilanne, eli siihen tulee valita ruoka, jolle koira ei voi olla allerginen. Mikäli eliminaatiovaiheeseen valitaan ruoka, joka aiheuttaa allergiaoireita, saadaan testistä väärä tulos. Tällöin koiran ruoka-aineallergia voi jäädä kokonaan diagnosoimatta. Ikävimmässä tapauksessa tästä seuraa koiran oireiden turha lääkintä, vaikka vain ruokavalion vaihto olisi voinut auttaa.
Käytännössä ruokavaihtoehtoja on kaksi. Toinen vaihtoehto on valita dieettiin sellainen ruoka, jota koira ei ole koskaan aikaisemmin syönyt. Toisena vaihtoehtona on pilkottu eli hydrolysoitu ruoka.
Vaihtoehto 1: Ruoka, jota koira ei ole aikaisemmin syönyt
Tämän vaihtoehdon ajatus perustuu siihen, että koira ei voi olla allergisoitunut ruoalle, jota se ei ole ikinä ennen syönyt. Uudeksi ruoaksi on vaihtoehtoina valita kotona itse valmistettu ruoka tai teollinen ruoka (hydrolysoimaton).
Tämä vaihtoehto, erityisesti itse valmistetulla ruoalla toteutettuna, on ollut pitkään luotettavin ja "se oikea" tapa tehdä eliminaatiodieetti. Tiedon lisääntyessä on kuitenkin havahduttu perinteisten ongelmien lisäksi myös uusiin haasteisiin tämänkin mallin kohdalla.
Miten löytää ruoka, jota koira ei ole aikaisemmin syönyt?
Mikäli ruoaksi vahingossa valitaan ruoka, jota koira on aikaisemmin syönyt ja on sille allerginen, eliminaatiodieetti epäonnistuu. Tähän liittyy myös tämän mallin ensimmäinen haaste, mistä tietää mitä kaikkea koira on aikaisemmin syönyt.
Kun selvitetään, mitä ruokia koira on syönyt, tulee käydä läpi myös teollisten ruokien valmistusaineluettelot. Tässä kohtaa piilee kuitenkin yksi mahdollinen testin virhelähde. Useassa tutkimuksessa on löydetty koiranruoista ainesosia, joita ei mainita valmistusaineluettelossa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että valmistusaineiksi saatetaan mainita ainoana lihana esimerkiksi nauta, mutta todellisuudessa ruoka sisältää myös vaikkapa kanaa. Väärää ainesosaa saattaa joutua ruokaan valmistuslinjoilta, tai jo lähtökohtaisesti ruokaan on päätynyt eri raaka-aineita, mitä pakkauksessa lukee.
Vaikka koiranruokien todellisista sisällöistä on tehty monia tutkimuksia, nämä tutkimukset eivät saa yhtä suurta julkisuutta kuin esimerkiksi Ikean lihapullakohu (lihapullista löytyi hevosenlihaa, vaikka ainesosaluettelossa mainittiin vain naudan- ja sianliha). Koiranruokien sisältöä koskevista tutkimuksista on kuitenkin tehty myös julkaisu, joka kokoaa yhteen 18 tutkimuksen tulokset. Tässä julkaisussa todetaan ongelman olevan yleinen.
Jos eläin on tullut omistajalle vasta vanhemmalla iällä, on omistajan vaikea selvittää, mitä ruokia koira on syönyt. Jossain tapauksissa selvitystyö voi olla lähes mahdotonta, vaikka koiran syömiset olisivatkin tiedossa pennusta saakka. Koiranruokapussin valmistusaineluettelossa voi lukea vain liha- ja eläinperäiset tuotteet, kasviperäiset tuotteettai kalat ja kalatuotteet, eli käytännössä ei tiedetä tarkemmin, mitä nämä ruoat sisältävät.
Ristireagointi
Toinen haaste liittyy ristireagointiin. Ristireagoinnilla tarkoitetaan, että koira on oikeasti allerginen esimerkiksi naudalle, mutta saa myös allergisen reaktion syödessään esimerkiksi lammasta. Ristireagoinnin ajatellaan johtuvan siitä, että näiden kahden eri lihan allergiaa aiheuttavan osan rakenne on hyvin samankaltainen. Mikäli siis koira on allerginen naudalle, eikä ole koskaan syönyt lammasta, se voi silti saada oireita lampaanlihasta. Jos tässä tapauksessa eläimelle tehdään eliminaatiodieetti lampaanlihalla, silloin sen oireilu ei helpota eliminaatiovaiheessa. Koska oireilu ei helpota, päädytään tulokseen, ettei koiralla ole ruoka-aineallergiaa, eli testistä saadaan väärä tulos.
Ristireagoinnista on vielä vähän tutkimusta eläinlääketieteen puolelta, kun taas ihmisten kohdalla tutkimusta ja tietoa aiheesta on enemmän. Koirilla aihetta on tutkittu verinäytteestä tehtyjen kokeiden avulla. Ristireaktio ei kuitenkaan ole uusi asia. Tarkkaa tai yksiselitteistä ohjeistusta siitä, miten se tulee huomioida ruoan valinnassa eliminaatiota varten, ei vielä ole.
Koirien kohdalla vahvin näyttö ristireaktiosta on saatu naudan, lampaan ja maitotuotteiden välillä. Ristireagointi on todennäköisempää samaan luokkaan kuuluvien eläinten välillä. Linnut (kana, ankka, kalkkuna jne.) ovat oma luokkansa, kuten myös nisäkkäät (nauta, lammas, peura jne.). On saatu myös näyttöä siitä, että eri viljalajit, peruna ja soija voivat ristireagoida keskenään, ja perinteisestä ajatuksesta poiketen myös esimerkiksi kana ja lohi sekä kana ja sika voisivat ristireagoida keskenään. Aihe vaatii lisätutkimusta, ja ristireagointi voi olla tiedettyä yleisempää. Vaikka ristireagointi olisi mahdollista, ei se kuitenkaan tarkoita, että sitä tapahtuisi aina ja kaikkien yksilöiden kohdalla. Sen mahdollisuus olisi kuitenkin hyvä ottaa huomioon valittaessa ruokaa eliminaatiovaihetta varten.
Vaihtoehto 2: Pilkottu eli hydrolysoitu ruoka
Hydrolysoidussa ruoassa allergiaa aiheuttavat osat pilkotaan pieniin osiin. Ajatuksena on, että elimistö ei kykene enää tunnistamaan allergiaa aiheuttavan osan rakennetta, kun rakenne rikotaan. Hydrolysaatio prosessina toimii, ja se on ollut pitkään käytössä eri tarkoituksiin elintarviketeollisuudessa. Tämän mallin haasteet eivät liity siihen, pilkkoutuuko rakenne oikeasti hydrolysoinnissa vai ei, vaan siihen, aiheuttaako pilkottu lopputuote koiralle oireita vai ei.
Kun raaka-ainetta hydrolysoidaan, voidaan se pilkkoa erikokoisiin osiin. Ruoka voi olla osittain tai pidemmälle hydrolysoitu. Osittain hydrolysoidussa ruoassa lopputuotteet ovat suurempia, kun taas pidemmälle hydrolysoidussa ne ovat pienempiä. Mitä pienemmäksi rakenne pilkotaan, sitä todennäköisemmin se ei aiheuta oireita.
Mitä hydrolysoituja ruokia Suomessa on tarjolla?
Osittain hydrolysoituja koiranruokia Suomessa:
- Hill's Prescription Diet Canine z/d Food Sensitivities Dry
- Royal Canin Canine Hypoallergenic Dry
- Specific COD-HY Allergy Management Plus Dry
- Virbac Hypoallergy Dry
Pidemmälle hydrolysoituja ruokia Suomessa:
Hydrolysoituitujen ruokien ongelmat
Osittain hydrolysoitujen ruokien on todettu aiheuttavan oireita 20-50 %:lle niistä koirista, jotka ovat allergisia ruoan alkuperäiselle raaka-aineelle. Pidemmälle hydrolysoidulla ruoalla vastaavaa ongelmaa ei ole toistaiseksi todettu. Mikäli eliminaatiodieettiin valitaan hydrolysoitu ruoka tulisi ensisijaisesti valita pidemmälle hydrolysoitu ruoka. Käytännössä tällä hetkellä vaihtoehtoja on vain yksi eli Royal Canin Anallergenic.
Anallergenic-ruoan valmistaja ilmoittaa, että yli 99 % allergiaa tyypillisesti aiheuttavista rakenteista on pitkälle pilkottu ja jäljelle jäävä alle 1 % ruoasta on pääosin sikurikuitua. Ulkopuolinen taho on tehnyt tästä tutkimuksen, jossa löydettiin kyseisestä ruoasta liian suuriksi jääneitä rakenteita, jotka olivat peräisin maissista. Onkin ajateltu, että maissiallerginen koira voi saada oireita tästä ruoasta. Myöhemmin on julkaistu tutkimus, jossa todetaan maissitärkkelyksen (jota on tässä ruoassa) olevan vähemmän allergisoiva koirilla kuin perinteinen maissijauho. Kyseessä ei ole kliininen tutkimus, mutta ymmärtääkseni tällainen olisi myöhemmin tulossa.
Aikaisemmin tässä kirjoituksessani todettiin, että useassa teollisessa ruoassa on myös muuta, mitä pakkauksen valmistusaineluettelossa lukee. Hydrolysoituja ruokia on myös tutkittu, ja sama ilmiö on todettu niissä, tosin hyrolysoiduissa ruoissa tämä on hieman harvinaisempaa. *
Lopuksi on vielä muistettava, että haitallinen reaktio ruoasta saattaa tapahtua eri mekanismeilla. Epäillään, että hyvinkin pieniksi pilkotut rakenteet voivat aiheuttaa oireita niillä yksilöillä, joilla taustalla on erityyppinen reaktio (eli ei tyypillinen allerginen reaktio vaan esimerkiksi lymfosyyttivälitteinen). Toistaiseksi eläinlääketieteen puolella tästä on vähän tietoa, ja tulevaisuudessa toivottavasti kuulemme aiheesta lisää.
Mikä on paras ruoka eliminaatiodieettiin?
Mikä on paras ruoka eliminaatiodieettiin? Lainaan tähän saksalaisen dermatologi Ralf S. Mueller:in kuuluisaa lausahdusta It depends (Se riippuu). Mikään vaihtoehdoista ei ole sataprosenttisen varma ja jokaiselle yksilölle sopiva. Valinta tulee tehdä potilaskohtaisesti. Erityisen haastavia ovat pennut, koska osa ruokavaihtoehdoista ei sovi niille. Nuori koira on kuitenkin tyypillinen potilas, jonka kohdalla saatetaan päätyä eliminaatiodieettiin.
Jos rehellisiä ollaan, niin halusin siteerata Ralf Muelleria, jotta saisin hyvä syyn lisätä mukaan kuvan, jossa olen kahden kuuluisan, arvostetun ja uskomattoman uran dermatologian (ihosairauksien) parissa tehneen eläinlääkärin kanssa. Kuvassa vasemmalla Ralf Mueller ja oikealla Craig Griffin.
Vaihtoehdot vertailussa
Kotiruoka
+ luonnollinen vaihtoehto
+ paljon eri vaihtoehtoja, "vain mielikuvitus rajana"
+ maistuvuus
+/-hinta
- luotettavuus: mistä tietää mitä kaikkea koira on aikaisemmin syönyt
- luotettavuus: mahdolliset ristireaktiot
- luotettavuus: sisältääkö paketti vain sitä, mitä lupaa, esim. koiran raakaruokapakasteet voivat olla samoin saastuneita vierailla ainesosilla kuten teollisesti valmistetut nappulatkin
- suuritöinen
Kommentit: Tämä on yksi varteenotettavista vaihtoehdoista tehdä eliminaatiodieetti perusterveelle aikuiselle koiralle, mikäli mahdolliset luotettavuusongelmat otetaan huomioon. Jos eliminaation jälkeen halutaan jatkaa kotiruoalla, on tarvittavat ravintolisät lisättävä ruokavalioon. Kotiruokaa ei suositella annettavaksi pidempää aikaa ilman ravintolisiä. Perusterve aikuinen koira kuitenkin pärjää hyvin eliminaatiovaiheen ilman niitä.
Käytännön toteutus:
- Ruokinta eliminaation aikana perustuu yhteen valittuun proteiinin lähteeseen eli yleensä jokin liha tai kala. Tämän lisäksi suositellaan etsimään ruokaan lisä, joka on käytännössä jokin kasvikunnan tuote.
- Ruoaksi valitaan sellaiset raaka-aineet, joita koira ei ole aiemmin syönyt. Käytännössä tehdään lista raaka-aineista, joita koira on syönyt tai saanut herkkuina (muista myös luut) ja joita esiintyy koiran syömien teollisten ruokien ja herkkujen valmistusaineluettelossa. Eliminaatioon valitaan sellaiset raaka-aineet, joita ei esiinny tällä listalla.
- Koiralle annetaan kahta valittua raaka-ainetta, ei lisäravinteita.
- Eliminaatiodieetin aikana kaikki ruoka annetaan kypsennettynä, koska ruoan kypsentämisen tiedetään hieman parantavan ruoan siedettävyyttä (vaikkakin yksinään harvemmin riittävä keino).
Soveltuvuus kasvavalle koiralle:
- Tämä malli ei sovellu kasvavalle koiralle, koska lisäravinteita ei anneta.
Teollinen hydrolysoimaton ruoka
+ suuri valikoima
+ helppous
+/- hinta
- luotettavuus: ruoka voi sisältää muutakin kuin valmistusaineluettelossa ilmoitettua
- luotettavuus: mistä tietää, mitä kaikkea koira on aikaisemmin syönyt?
- luotettavuus: mahdolliset ristireaktiot
Kommentit: Tätä vaihtoehtoa ei suositella eliminaatiodieettiin luotettavuusongelmien vuoksi. Markkinoilla on useita ruokia, joissa on käytetty harvinaisempia raaka-aineita tai raaka-aineiden määrä on rajoitetumpaa. On tutkittu, että näistä ruoista, joita valmistajat mainostavat allergisille tai eliminaatiodieettin sopiviksi, on löydetty valmistusaineluettelosta puuttuvia raaka-aineita. Luotettavuusongelmista huolimatta tämä on kuitenkin yksi vaihtoehto, kun mietitään eliminaatiodieettiä nuorelle kasvavalle koiralle.
Käytännön toteutus:
- Koiralle annetaan yhtä valmisruokaa.
- Ruoaksi valitaan sellainen ruoka, jonka valmistusaineluettelosta ei löydy koiran aiemmin syömiä raaka-aineita. Käytännössä tehdään lista raaka-aineista, joita koira on syönyt tai saanut herkkuina (muista myös luut) ja joita esiintyy koiran syömien teollisten ruokien ja herkkujen valmistusaineluettelossa. Valitun ruoan valmistusaineluettelosta ei saa löytyä tämän listan raaka-aineita.
Soveltuvuus kasvavalle koiralle:
- Koirien valmisruokien valikoima on laaja, joten niistä löytyy myös nuorille kasvaville koirille soveltuvia vaihtoehtoja.
Teollinen osittain hydrolysoitu eli pilkottu ruoka
Tähän ryhmään kuuluvat seuraavat ruoat:
- Hill's Prescription Diet Canine z/d Food Sensitivities Dry
- Royal Canin Canine Hypoallergenic Dry
- Specific COD-HY Allergy Management Plus Dry
- Virbac Hypoallergy Dry
+ helppous
+ ei ole välttämätöntä tietää, mitä ruokia koira on aikaisemmin syönyt
- pieni valikoima
- hinta
- luotettavuus: ruoka voi sisältää muutakin kuin valmistusaineluettelossa ilmoitettua
- luotettavuus: hydrolysoitu vain osittain, eli voi aiheuttaa oireita 20-50 %:lle niistä koirista, jotka ovat allergisia ruoan alkuperäiselle raaka-aineelle
Kommentit: Mikäli ei ole jotain erityistä syytä, niin nämä ruoat eivät ole ensisijainen valinta eliminaatiodieettiin perusterveellä aikuisella koiralla. Nämä ovat kuitenkin yksi vaihtoehto, kun mietitään eliminaatiodieetin tekoa nuorelle kasvavalle koiralle.
Käytännön toteutus:
- Koiralle annetaan yhtä yllämainituista ruoista.
Soveltuvuus kasvavalle koiralle:
Edellä mainituista ruoista valmistajat ilmoittavat seuraavien soveltuvan myös kasvavalle koiralle:
- Royal Canin Canine Hypoallergenic Dry (HUOM! Hypoallergenic Small Dog ja Hypoallergenic Moderate Calorie eivät sovellu kasvavalle koiralle)
- Specific COD-HY Allergy Management Plus Dry
Teollinen pidemmälle hydrolysoitu eli pilkottu ruoka
Tähän ryhmään kuuluvat seuraavat ruoat:
- Royal Canin Canine Anallergenic
+ helppous
+ ei tarvitse tietää, mitä ruokia koira on aikaisemmin syönyt
- vain yksi vaihtoehto
- hinta
- luotettavuus: voiko aiheuttaa oireita maissiallergiselle?
- luotettavuus: voiko aiheuttaa lymfosyytti välitteisen reaktion?
Kommentit: Olemassa olevien tutkimusten perusteella tämä on yksi varteenotettavista vaihtoehdoista tehdä eliminaatiodieetti perusterveelle aikuiselle koiralle. Toivoisin kuitenkin tulevaisuudessa pääseväni lukemaan aiheesta suuremman otoskoon kliinisen tutkimuksen.
Käytännön toteutus:
- Koiralle annetaan Royal Canin Canine Anallergenic-ruokaa
Soveltuvuus kasvavalle koiralle:
- Royal Canin Canine Anallergenic ei sovellu käytettäväksi nuorelle kasvavalle koiralle
Lopuksi
Tätä kirjoitusta voi parhaillaan lukea joku, joka on tehnyt onnistuneen eliminaatiodieetin ruoalla, jota ei ensisijaisesti suositella. Onnistuneeseen lopputulokseen on mahdollista päästä myös vähemmän luotettavilla vaihtoehdoilla. On kuitenkin hyvä tiedostaa valitun ruokavalion liittyvät ongelmat. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun koiran oireet eivät helpota eliminaatiovaiheen aikana ja pohditaan jatkoa.
Lähteet:
Noli C, Foster AP, Rosenkrantz W. Veterinary Allergy. 1. p. John Wiley & Sons, West Sussex 2014.
Griffin CE. Food Allergy and Diet Trials. European School for Advanced Veterinary Studies Dermatology 1 -kurssin oppimateriaali 2015
Olivry T. Should I Use a Novel Food Ingredient or a Hydrolyzed Diet In Dogs with Food Allergy?. European Society of Veterinary Dermatology järjestämä Advances in Dermatological Therapy -koulutuksen luentomateriaali 2018.
Eliminaatiodieetti on ainoa luotettava tapa diagnosoida koiralla ruoka-aineallergia, ja siihen tulisi suhtautua kuin mihin tahansa muuhun lääketieteessä tehtävään kokeeseen. Kyseessä ei ole koiran loppuelämän ruokavalio vaan diagnostinen testi. Jotta tehty testi olisi mahdollisimman luotettava, tulisi se suunnitella ja suorittaa huolellisesti vaihe vaiheelta loppuun saakka. Tässä ohjeessa käydään yksityiskohtaisesti läpi eliminaatiodieetin vaiheet, ja sen avulla jokaisen on mahdollista suorittaa testi luotettavasti koiralleen.
Eliminaatiodieetin perusperiaate
Eliminaatiodieetti koostuu kahdestaosasta: eliminaatiovaiheesta ja altistusvaiheesta.
Eliminaatiovaiheen tarkoituksena on ns. nollata tilanne. Tämän vaiheen jälkeen koira voi olla oireeton, oireilu on helpottanut osittain tai oireilu ei ole helpottanut lainkaan.
Eliminaatiovaiheen jälkeen seuraa altistusvaihe. Altistusvaiheen tarkoituksena on saada oikea diagnoosi. Ei ole ollenkaan tavatonta, että oireilu on helpottanut eliminaatiovaiheessa, mutta ei ole palannut enää altistusvaiheessa. Tällöin taustalla on ollut todennäköisesti jokin muu tekijä kuin ruoka-allergia.
Ennen eliminaatiodieetin aloitusta
Kirjaa oireet
Ennen eliminaatiodieetin aloitusta tulisi pitää kirjaa koiran oireista ja niiden voimakkuudesta. Oireita tulisi kirjata ylös muutamasta päivästä viikkoon ennen dieetin aloitusta, ja jatkaa oireiden kirjausta koko testin ajan. Kirjauksia käytetään avuksi tulosten arvioinnissa ja diagnoosin teossa. Mikäli koira saa vahingossa väärää ruokaa eliminaation aikana, kirjataan myös tämä taulukkoon. Ennen eliminaatiodieetin aloitusta on hyvä kirjata ylös kaikki ruoat, herkut, luut yms., joita koira tällä hetkellä syö. Tästä tiedosta on hyötyä altistusvaiheessa.
Kirjaukset on yksinkertaisinta tehdä täyttämällä oiretaulukkoa.
Arvioi, onko lisähoidolle tarvetta
Osalla koirista oireet helpottavat jo dieetin alkuvaiheessa tai ovat lähtökohtaisesti jo lieviä. Näissä tapauksissa ruokavalion vaihdon lisäksi ei muuta hoitoa testin aikana tarvita.
Seuraavissa tapauksissa ennen eliminaatiodieetin aloitusta (tai sen aikana) suosittelen lisähoitoa:
- Koiralla on lääkehoitoa vaativa hiiva- tai bakteeritulehdus, esimerkiksi korvatulehdus, tassutulehdus tai furunkuloosi. Tulehdukset on hoidettava, koska ne aiheuttavat epämukavuuden tunnetta eläimelle ja pitkittyessään voivat johtaa palautumattomiin muutoksiin. Eliminaatiodieetin kannalta aktiiviset tulehdukset ovat myös ongelmallisia, koska ne voivat vaikuttaa tulosten arviontiin, ja pahimmassa tapauksessa testistä saadaan väärä tulos. Aihetta on käsitelty lisää artikkelin lopussa kohdassa Testin tulosten arviointi.
- Koiralla on kohtalaiset tai voimakkaat oireet, jotka heikentävät elämänlaatua. Mikäli koiralla on ruoka-allergia, voi oireiden häviämiseen kulua aikaa jopa kaksi kuukautta. On myös mahdollista, etteivät oireet poistu koko testin aikana, koska koiralla ei ole ruoka-aineallergiaa. Mikäli oireilu vaikuttaa merkittävästi koiran hyvinvointiin, tulisi oloa helpottaa lääkitysten avulla vaarantamatta kuitenkaan eliminaatiodieetin onnistumista.
Eliminaatiovaihe
Mitä koiralle syötetään eliminaatiovaiheen aikana?
Koiran omistajille markkinoidaan kymmeniä eri ruokia allergiaruokina tai eliminaatiodieettiin soveltuvina. Voit lukea aiheesta artikkelistani Miten valita oikea ruoka eliminaatiodieettiin – eri vaihtoehdot vertailussa.
Eliminaatiovaiheen aikana koira saa syödä vain eliminaatioon valittua ruokaa ja juoda vettä. Koiralle ei saa siis antaa mitään lisäravinteita, öljyjä, luita, dental sticksejä, herkkuja, yms. Koiran hampaiden harjauksessa ei tule käyttää hammastahnaa, vaan hampaat pestään eliminaation aikana pelkällä vedellä.
Koira ei saa myöskään syödä ulkoa mitään esimerkiksi jäniksen papanoita. Mikäli koiralla on tapana ulkoillessa syödä "kaikki eteen tuleva", on eliminaation aikana suositeltava käyttää kuonokoppaa, jos muulla tavoin ei ole mahdollista estää ulkona syömistä. Kuonokopan on oltava ehdottomasti sellainen, jota käytettäessä koira pystyy läähättämään normaalisti. Muun muassa eläinlääkäriasemilla käytössä olevia kuonon sulkevia kuonokoppia ei saa käyttää tähän tarkoitukseen.
Perusperiaatteena on siis, että koiran suusta saa eliminaation aikana mennä sisään vain valittu ruoka ja vesi. Ainoa poikkeus tähän ovat lääkkeet. Koiralle saa syöttää sen tarvitsemia lääkkeitä eliminaation aikana. Kiinnitä kuitenkin huomiota, ettei lääkkeissä ole mukana makuaineita, joille herkimmät voivat reagoida. Mikäli koiralla on käytössä makutabletti, on suositeltavaa vaihtaa lääke rinnakkaisvalmisteeseen.
Eliminaatiovaiheen aloitus
Valittuun ruokaan siirrytään vähitellen noin viikon kuluessa alla olevan ohjeen mukaisesti.
Päivät 1 ja 2
- koiralle annetaan 1/4 ruoan kokonaismäärästä eliminaatioon valittua ruokaa ja loput koiran vanhaa ruokaa
Päivät 3 ja 4
- koiralle annetaan puolet ruoan kokonaismäärästä eliminaatioon valittua ruokaa ja puolet vanhaa ruokaa
Päivät 5 ja 6
- koiralle annetaan 3/4 ruoan kokonaismäärästä eliminaatioon valittua ruokaa ja loput koiran vanhaa ruokaa
Päivä 7 ja siitä eteenpäin
- koiralle annetaan vain eliminaatioon valittua ruokaa
Eliminaatiovaiheen kesto
Eliminaatiovaihe kestään vähintään 8 viikkoa. Viikkoja lähdetään laskemaan siitä, kun koira on saanut vain eliminaatioon valittua ruokaa. Kahdeksan viikkoa riittää suurimmalle osalle koirista poistamaan väärästä ruokavaliosta aiheutuneet oireet. Joissain tapauksissa eliminaatiojaksoa voidaan jatkaa vielä pidempään. Tästä lisää kappaleessa Miksi koiran oireilu ei ole helpottanut.
Väliarviointi
Kun eliminaatiovaihetta on takana vähintään 8 viikkoa, voidaan tehdä tulosten ensimmäinen arviointi. Tulosten arvioinnissa käytetään apuna oiretaulukkoa.
Arviointi voidaan tehdä alla olevan ohjeen mukaan, jos koira ei ole tarvinnut hoitoa eliminaation aikana, eli ainoa muutos on ollut ruokavalion vaihtuminen. Väliarvioinnissa halutaan tietää, onko oireilussa tapahtunut muutosta. Tällöin verrataan oireita ennen eliminaation alkua ja oireita, kun eliminaatiovaihetta on takana vähintään 8 viikkoa.
- Koira on oireeton --> siirry kohtaan Altistusvaihe
- Koiran oireilu on vähentynyt, mutta ei ole loppunut kokonaan --> siirry kohtaan Altistusvaihe
- Koiran oireilussa ei ole tapahtunut muutosta --> siirry kohtaan Miksi koiran oireilu ei ole helpottanut?
Jos koiraa on lääkitty eliminaationvaiheen aikana, keskustele hoitaneen eläinlääkärin kanssa, miten ja missä vaiheessa arviointi tehdään.
Miksi koiran oireilu ei ole helpottanut
Mikäli koiran oireilussa ei ole tapahtunut muutosta eliminaation aikana, on syy tähän todennäköisesti jokin seuraavista:
- Koiralla ei ole ruoka-aineallergiaa. Tämä on todennäköisin syy siihen, etteivät koiran oireet helpottaneet. Esimerkiksi atopia on selkeästi yleisempi allergiaperäisten iho-oireiden aiheuttaja kuin ruoka-aineallergia. Koiran oireiden taustalla on siis jokin muu sairaus tai ongelma. Tässä tapauksessa eliminaatiota ei ole tarvetta enää jatkaa ja siirrytään jatkotutkimuksiin ja/tai -hoitoihin.
- Koiralla on ruoka-aineallergia ja jokin toinen sairaus, joka aiheuttaa vastaavia oireita. Tällöin iho-oireissa ei havaita paranemista ennen kuin toinenkin sairaus on saatu hallintaan.
- Eliminaatioon valittu ruoka on väärä. Kuten artikkelista Miten valita oikea ruoka eliminaatiodieettiin – eri vaihtoehdot vertailussa käy ilmi, ei ruoan valitseminen eliminaatiovaiheeseen ole täysin yksiselitteistä. On siis mahdollista, että koira on allerginen eliminaatioon valitulle ruoalle. Mikäli tätä epäillään, tulee eliminaatiovaihe tehdä uudestaan alusta alkaen käyttäen eri ruokaa.
- Koiralla on hoitamattomia tulehduksia eli joko hiiva- ja/tai bakteeritulehduksia. Tulehdukset itsessään voivat ylläpitää oireilua, joten ne tulee hoitaa. Älä kuitenkaan keskeytä eliminaatiota eli jatka edelleen eliminaatioruoan syöttämistä kuten aiemmin. Kun tulehdukset on hoidettu, voidaan arviointi tehdä uudelleen. Arvioinnin ajankohta määräytyy sen mukaan, mikä lääkitys koiralla on ollut.
- Eliminaatiojakso on ollut liian lyhyt. Suurimmalla osalla koirista oireet häviävät 8 viikon aikana. On kuitenkin todettu, että joskus oireiden poistumiseen voi mennä jopa 9-10 viikkoa. Eliminaatiota voidaan jatkaa vielä kaksi viikkoa, jos epäily ruoka-aineallergiasta on vahva.
- Koira on päässyt syömään eliminaation aikana toistuvasti dieettiin kuulumatonta ruokaa. Tässä tapauksessa estetään väärän ruoan syöminen ja aloitetaan eliminaatiovaihe alusta.
Muuta huomioitavaa
Mikäli menet eläinlääkärille jatkotutkimuksiin, jatka eliminaatiovaihetta käyntiin saakka. Koiran hyvinvoinnin ja eliminaation turhan pitkittämisen vuoksi suositellaan aika varaamaan mahdollisimman pian.
Altistusvaihe
Altistusvaihe tehdään koirille, joiden oireilu on helpottanut täysin tai osittain. Oiretaulukon täyttämistä jatketaan myös altistusvaiheen aikana, jotta muutos oireilussa on helpompi havaita.
Altistusvaiheessa palautetaan ruokavalioon kaikki ne ruoat, joita koira on syönyt oireilun aikana. On tärkeää palauttaa sama ruoka, mutta myös kaikki herkut, luut, lisäravinteet yms. Jos eliminaatiota varten vaihdettiin lääkitys makuaineettomaan tablettiin, vaihdetaan takaisin makutablettiin. Mikäli kaikkia ruokia ja herkkuja ei muisteta palauttaa, on mahdollista, että oireet eivät palaa, ja tästä syystä voidaan päätyä virhediagnoosiin.
Ruokavalioon palautettuja ruokia, herkkuja, lisiä jne. annetaan kaikkia päivittäin, kunnes huomataan oireilun palautuvan tai voimistuvan. Suurimmalla osalla koirista oireet palaavat 1-3 päivän kuluessa. Oireet voivat tulla myös nopeammin tai hitaammin. Mikäli koiralla on ruoka-aineallergia, tulisi oireiden palata kahdessa viikossa. Altistus lopetetaan ja palataan takaisin eliminaatioruokaan, jos huomataan oireilun alkavan tai voimistuvan.
Testin tulosten arviointi
- Koiran oireet helpottuivat täysin eliminaatiolla JA oireet palasivat altistusvaiheessa --> koiralla on ruoka-aineallergia. Tutustu seuraavaksi artikkeliin Eliminaatiodieetin jälkeen - ohjeet sopivan ruokavalion löytämiseen.
- Koiran oireet helpottuivat osittain eliminaatiolla JA oireet voimistuivat altistusvaiheessa --> koiralla on ruoka-aineallergia ja jokin toinen oireita aiheuttava sairaus tai ongelma. Ruoka-aineallergian osalta jatko-ohjeet löydät artikkelista Eliminaatiodieetin jälkeen - ohjeet sopivan ruokavalion löytämiseen.
- Koiran oireet helpottuivat täysin eliminaatiolla, MUTTA eivät palanneet kahdessa viikossa --> todennäköisesti koiralla ei ole ruoka-aineallergiaa, ja oireet ovat helpottaneet jostakin muusta syystä. Mieti kuitenkin vielä kerran, oletko muistanut antaa altistusvaiheessa kaikkia niitä ruokia, joita koira on aikaisemmin oireilevana syönyt tai onko eliminaation aikana tapahtunut merkittävä muutos parempaan esimerkiksi ruoan laadussa.
- Koiran oireet helpottivat osittain eliminaatiolla, MUTTA eivät pahentuneet kahdessa viikossa --> koiralla ei todennäköisesti ole ruoka-aineallergiaa, vaan jokin toinen oireita aiheuttava sairaus tai ongelma. Mieti kuitenkin vielä kerran, oletko muistanut antaa altistusvaiheessa kaikkia niitä ruokia mitä koira on aikaisemmin oireilevana syönyt tai onko eliminaation aikana tapahtunut merkittävä muutos esimerkiksi ruoan laadussa.
Lue lisää aiheesta koiran ruoka-aineallergia artikkelista Onko koirallani ruoka-aineallergia? Oireet ja yleisemmät allergian aiheuttajat.
Lähteet:
Noli C, Foster AP, Rosenkrantz W. Veterinary Allergy. 1. p. John Wiley & Sons, West Sussex 2014.
Griffin CE. Food Allergy and Diet Trials. European School for Advanced Veterinary Studies Dermatology 1 -kurssin oppimateriaali 2015
Koiran omistaja saattaa miettiä, ovatko koiran oireet peräisin epäsopivasta ruoasta. Ruoka-aineallergia voi aiheuttaa koiralle iho- ja ruoansulatuskanavan oireita tai vain toista näistä. Tässä kirjoituksessa keskityn iho-oireisiin, mutta listaan myös tyypillisimmät ruoansulatuskanavan oireet. Saat myös tietoa yleisimmin allergiaa aiheuttavista ruoista ja siitä, miten voidaan selvittää, onko koiralla ruoka-aineallergia vai ei.
Mille ruoille koira voi olla allerginen?
Koira voi olla allerginen lähes mille tahansa ruoalle. Koiranruoissa yleisimmin käytetyt raaka-aineet ovat myös eniten allergioita aiheuttavia. Eurooppalainen koira on todennäköisimmin allerginen naudalle, kanalle, vehnälle, lampaalle ja maitotuotteille. Vähän harvemmin allergiaa aiheuttavat sika, kala, soija, maissi, kananmuna ja riisi. Listoihin kannattaa kuitenkin suhtautua kriittisesti. Yksilöittäin allergiat voivat vaihdella paljon. Vaikka yleisimmin allergiaa aiheuttavat ruoat ovat edellä mainittuja, voi koira olla allerginen myös muille ruoka-aineille.
Ruoka-aineallergian oireet koiralla
Alle on listattu oireita, joita ruoka-aineallergiaa sairastavalla koiralla voi olla. Oireita voi olla vain yksi tai myös useampia.
Kutina
Raapiminen on kutinan yleisin oire. Koira voi raapia vain yhtä paikkaa, esimerkiksi korvaa tai kainaloa. Osa koirista taas kutisee kauttaaltaan. Nuoleminen on myös tyypillinen oire kutinasta. Tassut ja peräaukon ympärys ovat yleiset paikat, joita koirat nuolevat. Kutina voi oireilla myös kirputtamisena, puremisena ja itsensä hankaamisena mattoihin, seiniin tai ulkona maahan.
Hiiva- ja bakteeritulehdukset
Ruoka-aineallergia altistaa hiiva- ja bakteeritulehduksille. Tulehduksia voi olla missä tahansa koiran kehossa, ja yksilöstä riippuen tulehdus voi olla useassa tai vain yhdessä paikassa. Esimerkiksi korvatulehdus voi olla ainoa oire epäsopivasta ruoasta. Korvatulehduksen lisäksi muita yleisiä tulehduksia ovat myös ihotulehdukset tassuissa, ihopoimuissa, pepun ympäristössä, kainaloissa ja nivusissa.
Muutokset iholla
Ruoka-aineallergia aiheuttaa myös ihomuutoksia. Osa muutoksista on suoraan koiran allergiasta johtuvia, ja osa seurausta tulehduksista ja ihon vaurioitumisesta. Tyypillisiä muutoksia iholla ovat punoitus, näppylät, hilseilevät ja rupiset alueet, värin tummuminen, karvattomuus, ihon paksuuntuminen ja "elefantti-iho".
Ruoansulatuskanavan oireet
Osalla ruoka-aineallergiaa sairastavista koirista on myös ruoansulatuskanavan oireita iho-oireiden lisäksi. Näitä oireita ovat mm. ripulointi, oksentaminen, närästys, lisääntyneet ulostuskerrat (neljä tai enemmän ulostuskertoja vuorokaudessa), röyhtäily, ilmavaivat tai mahan murina. Ruohon syöminen voi olla myös yksi oire, mutta myös oireeton koira voi syödä ruohoa.
Mistä tietää, onko koiralla ruoka-aineallergia?
Oireiden perusteella ei voi tietää, onko koiralla ruoka-aineallergia. Atopia voi oireilla täysin samoin oirein kuin ruoka-aineallergia, mutta vaikka oireet atopiassa ja ruoka-aineallergiassa ovatkin samalaiset, hoito on kuitenkin erilainen. Oikean sairauden selvittäminen on tärkeää, jotta koiraa osataan hoitaa oikein. On myös mahdollista, että koira sairastaa sekä atopiaa että ruoka-aineallergiaa. Tällöin hoidossa tulee ottaa huomioon kumpikin sairaus.
Ruoka-aineallergia diagnosoidaan eliminaatiodieetin avulla. Mikään muu testi ei ole luotettava tämän sairauden toteamiseen. Verinäytteestä tutkittavat tai iholle tehtävät allergiatestit eivät ole luotettavia ruoka-aineallergian diagnosointiin, eikä niitä voida myöskään käyttää, kun etsitään sopivia ruokia ruokavalioon tai eliminaatiodieettiin. Allergiatestien perusteella ei myöskään kannata sulkea ruokia pois ruokavaliosta.
Alla olevista artikkeleista löydät yksityiskohtaiset ohjeet eliminaatiodieetin toteutukseen.
Lähteet:
Noli C, Foster AP, Rosenkrantz W. Veterinary Allergy. 1. p. John Wiley & Sons, West Sussex 2014.
Griffin CE. Food Allergy and Diet Trials.European School for Advanced Veterinary Studies Dermatology 1 -kurssin oppimateriaali 2015